Toimitamme sinulle nopeasti yksityisen koronatodistuksen sekä suomeksi että englanniksi!

Koronavirus – informaatiota tilanteesta

Koronavirus – informaatiota tilanteesta

Mikä koronavirus?

Kiinassa todettiin joulukuussa 2019 keuhkokuumetapauksia, joiden oireet olivat poikkeuksellisen voimakkaita. Potilaita jouduttiin usein hoitamaan sairaalassa ja tauti levisi erittäin herkästi. Taudin aiheuttajaksi todettiin aiemmin tuntematon koronavirus, SARS-CoV-2. Tauti nimettiin lyhenteellä COVID-19, joka tulee sanoista corona, virus, disease, 2019.


Oireet

Koronaviruksen oireet ovat tyypilliseen hengitystieinfektioon kuuluvia, kuten nuha, yskä ja kuume. Koronavirusinfektion oireet voivat myös vaihdella taudin edetessä. Oireisiin voi kuulua lisäksi päänsärkyä, haju- ja makuaistin heikkenemistä, hengenahdistusta, vatsakipuja, kurkkukipua, voimattomuutta, lihaskipuja, ripulia, oksentelua. Koronavirusinfektio voi olla myös täysin oireeton.

Lähde


Leviäminen

Virus leviää pisaratartunnan välityksellä. Taudin itämisajaksi on arvioitu 1-14 vuorokautta. Yleisesti oireet ilmaantuvat n. 4-5 vuorokauden kohdalla. Koronaviruksen leviämisen ehkäisyssä on ensiarvoisen tärkeää, että turhaa sosiaalista kanssakäymistä vältetään. Virus voi levitä herkästi oireettomilta kantajilta. Käsihygienian merkitystä viruksen leviämisen ehkäisyssä tulee korostaa. Käsiä tulisi pestä useita kertoja päivässä saippualla ja käsihuuhdetta tulisi annostella käsien desinfioimiseksi. Keväällä 2020 useat maat sulkivat rajoja ja rajoittivat lentoliikennettä estääkseen viruksen leviämistä, suojellakseen riskiryhmiä vakavilta infektioilta ja pyrkiäkseen takaamaan sairaaloiden tehohoitokapasiteetin riittävyyden. Rajoitustoimista huolimatta koronavirus ehti kuitenkin matkata ympäri maailman. Maaliskuussa 2020 COVID-19 julistettiin pandemiaksi.

Lähde


Koronavirustestaus

Koronaviruksen testaus aloitettiin maailmalla laajalla mittakaavalla nopeasti vuonna 2020.

PCR-testi

Koronavirustestissä otetaan nenänielusta hengitystie-eritteestä näyte, jossa tunnistetaan viruksen ilmeneminen geeninmonistusmenetelmällä (PCR). Suomessa on käytössä Cormanin kehittämä, WHO:n suosittelema PCR-testi koronaviruksen testaukseen. Tämä testi tunnistaa 95% tartunnoista. Suomessa on lisäksi käytössä muidenkin valmistajien koronavirustestejä. Koronavirus-PCR-testissä etsitään näytteestä koronaviruksen perintöainesta. Mikäli testi antaa positiivisen tuloksen, testatun henkilön limakalvolla on koronavirukseen sopivaa perimää.

Mikään lääketieteellinen testi ei ole täydellinen ja niinpä myös koronavirustestit voivat antaa väärän negatiivisen tai väärän positiivisen tuloksen. Tätä riskiä voidaan pienentää tekemällä ottamalla toistettuja testejä.

Pikatesti eli antigeenitesti

Ns. pikakoronatestit eli antigeenitestit ovat hyödyllisiä akuutin infektion toteamisessa. Antigeenitesti tunnistavat akuutin infektion parhaiten viiden vuorokauden kohdalla oireiden alusta. PCR-testeihin verrattuna niiden osuvuus on n. 85-95%. Antigeenitestien tulos on luettavissa n. 20-90 minuutin kuluttua testin ottohetkestä eikä niiden tuloksia tarvitse lähettää keskuslaboratorioon, vaan ne ovat tulkittavissa paikan päällä.

Vasta-ainetesti

Vasta-ainetesti kuvaa, onko tutkittava sairastanut koronavirusinfektion. Sairastamisen yhteydessä kehon puolustusjärjestelmä tuottaa vasta-aineita taudinaiheuttajaa vastaan. Vasta-aineita niin koronavirusta kuin muitakin taudinaiheuttajia vastaan alkaa ilmaantua n. kahden viikon päästä tartunnasta tai oireiden alkuhetkestä.

Lähde


Koronavirusrokote

Koronavirus sai vastaansa tutkijat kautta maailman ja rokotekehitys aloitettiin rivakasti. Jotta rokote voisi päästä markkinoille, sillä tulee olla myyntilupa. Riittävien lääketieteellisten testien suorittamisen jälkeen voidaan sanoa, että näyttöä rokotteen turvallisuudesta on. Tämän jälkeen myyntilupa voidaan myöntää. Ennen pääsyään markkinoille rokotteet koronaviruksen aiheuttamaa infektiota vastaan käyvät läpi prekliiniset testit laboratoriossa. Tämän jälkeen strukturoidut faasin I, II ja III kokeet suoritetaan. Koronavirusrokotekehityksessä keskustelua on herättänyt se, miten voi olla mahdollista tuottaa turvallinen rokote markkinoille nopeasti. Kun koko maailma käytännössä pysähtyi koronavirusinfektion vuoksi alkuvuodesta 2020, koronarokotteiden kehitykseen on siitä hetkestä alkaen käytetty valtaisia resursseja. Raportoidun tiedon mukaan eri faasien tutkimuksia on tehty rokotekehityksen aikana limittäin. Toisaalta rokotteiden tuotanto oli jo aloitettu etukäteen, kun myyntilupaa valmiille rokotteelle odotettiin. Kaiken kaikkiaan rokotteet ovat käyneet läpi kaikki standardien mukaiset kehitysvaiheet. Myyntiluvan saaneet rokotteet ovat tutkittuja ja niiden käyttö on turvallista.

Lähde

Kirjoitushetkellä (helmikuu 2021) jakelukelpoisia rokotteita on olemassa kolme, ja näiden valmistajina ovat lääkeyhtiöt Pfizer & BioNTech, Moderna sekä AstraZeneca. Rokotusten tarkoituksena on suojella suomalaisia koronaviruksen aiheuttamilta vakavilta tautimuodoilta, lieventää koronavirusinfektion oireita, ja ehkäistä koronavirusinfektioista johtuvia kuolemia. Parhaimmillaan rokotteet ehkäisevät tartuntoja ja viruksen leviämistä. Koronavirusrokotukset aloitettiin Suomessa 27.12.2020. Rokotteita on siitä lähtien annettu kiihtyvällä tahdilla. Koronavirusrokotteen ottaminen on täysin vapaaehtoista ja maksutonta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ylläpitää sivustollaan ajantasaista laskuria koronavirusrokotteen antamisesta suomalaisille. Klikkaa tästä laskuriin. Rokotteessa on kaksi annosta ja ne annetaan kolmen viikon välein. Kansallisen strategian mukaan koronavirusrokotetta jaetaan kiireellisyysjärjestyksessä lääketieteellisen riskiarvion mukaisesti. Riskiryhmään kuuluvat ja yhteiskunnan toimintojen kannalta tärkeässä asemassa olevat saavat rokotteen ensimmäisenä.

mRNA-rokote

mRNA-rokote (Pfizer-BioNTech:n sekä Modernan koronarokote) ei sisällä varsinaisia koronaviruksen osia. Sen sijaan siinä on laboratoriossa synteettisesti valmistettua lähettiribonukleiinihappoa (lähetti-RNA, messenger RNA, mRNA). Tähän on koodattu koronaviruksen pintaproteiinin valmistusohje. mRNA on pakattu suolojen ja sokerin kanssa pienen rasvapartikkelin sisälle, jossa se pääsee rokotuksen myötä lihassolun sisään. Solun sisällä mRNA alkaa ohjelmoida solua tuottamaan viruksen pintaproteiinia. Elimistö tunnistaa tämän pintaproteiinin vieraaksi ja alkaa tuottaa vasta-aineita sitä vastaan. Näin elimistö suojautuu koronavirukselta. mRNA-rokotteesta ei voi saada koronavirusinfektiota.

Lähde

Adenovirusrokote

Adenovirusvektorin hyödyntäminen (AstraZenecan koronarokote) rokoteknologiassa perustuu siihen, että koronaviruksen pintaproteiinia ohjelmoiva geeni on siirretty osaksi ihmisen soluissa lisääntymiskyvytöntä adenovirusta. Tämän on määrä toimia rokotteessa geenin kuljettajana. Kun geeni on saatu ihmisen lihassoluun sisälle, lihassolut alkavat tuottaa pinnalleen geenin ohjelmoimaa pintaproteiinia. Tämä on siis koronaviruksen pintaproteiini. Elimistö tunnistaa tämän pintaproteiinin vieraaksi ja alkaa tuottaa vasta-aineita tätä kohtaan. Tästäkään koronavirusrokotteesta ei voi saada koronavirusinfektiota.

Lähde

Rokotteiden haitat

Rokotteiden yleisinä haittoina pidetään pistoskohdan kipua, kutinaa ja punoitusta. Varsin yleisiä haittoja ovat myös muun muassa pahoinvointi, päänsärky, lihassärky, vilunväristykset, kuume. Vakavia haittavaikutuksia, kuten vakavia allergisia reaktioita, rokotteista saadaan onneksi vähän.

Lähde


Matkustaminen

Matkustaminen ja etenkin lentoliikenne väheni useita kymmeniä prosentteja koronaviruksen leviämiseen liittyvien rajoitustoimien yhteydessä vuoden 2020 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. On epäilty, että työmatkustaminen ulkomaille on vähentynyt pysyvästi koronaviruspandemian pitkityttyä. Pandemian vuoksi etätyömahdollisuuksia on monilla työpaikoilla kehitetty. Voidaan olettaa, että jatkossakin esimerkiksi yksittäisen kokouksen vuoksi lentäminen maailman toiselle puolelle vähenee. 

Silti matkustaminen ja tavaran kuljetus paikasta toiseen on välttämätöntä nykymaailmassa. Hyödykkeitä kuitenkin tuotetaan ja ostetaan eri puolella maailmaa. Myös lomamatkustaminen on elpymässä ja ei tule todennäköisesti katoamaan mihinkään, kunhan ulkomaille matkaaminen taas helpottuu, koronatestauksen määrä rajoilla vähenee ja karanteenien tarve poistuu. Tähän tarkoitukseen rokotetodistus.fi tuottama koronarokotetodistus on erinomainen tapa osoittaa vieraassa maassa, että matkaaja on parhaalla mahdollisella tavalla, tieteelliseen näyttöön perustuen, turvassa mahdolliselta koronavirusinfektiolta. 

Lähde

THL ylläpitää sivuillaan päivitettyä tietoa muiden maiden koronavirustilanteesta (tästä lisätietoa). Kansalliset suositukset matkustamisesta löytyvät täältä (linkki). Kirjoitushetkellä (helmikuu 2021) omaehtoista karanteenia 14vrk ajan suositellaan, jos saapuu Suomeen maasta, jossa koronavirusinfektioiden ilmaantuvuus on korkealla tasolla. Mikäli lähtömaa on ilmaantuvuuden osalta rauhallinen, karanteenia ei tarvita. Toistaiseksi ei varmuudella tiedetä, miten hyvin koronavirusrokotteet estävät virusta tarttumasta ihmisestä toiseen. Siksi karanteenia suositellaan toistaiseksi myös rokotetuille. Omaehtoista karanteenia voi lyhentää kahdella vapaaehtoisella testillä. Ensimmäinen kornavirusinfektiotesti tulisi tehdä tulovaiheessa maahan tai matkaajalle tulisi olla todistus negatiivisesta koronavirustestistä, joka saa olla enintään 72h vanha ennen maahantuloa. Toinen testi tulisi ottaa aikaisintaan 72h maahantulon jälkeen.

Matkatessa koronavirustesteihin tai omaehtoiseen karanteeniin ei tarvitse jäädä, jos on osoittaa lääkärintodistus siitä, että matkaaja on sairastanut COVID-19-taudin viimeisen 6kk sisällä matkustuspäivästä. 

Lähde