Toimitamme sinulle nopeasti yksityisen koronatodistuksen sekä suomeksi että englanniksi!

Maailmalla kehitetään kuumeisesti sähköistä todistusta koronarokotteen saaneille – minne rokotus kirjataan ennen sitä ja kuusi muuta kysymystä asiantuntijoille

Yle 28.12.2020

EU ja maailman terveysjärjestö WHO valmistelevat parhaillaan sähköistä kansainvälistä rokotuskorttia.

Mihin kaikkialle tieto koronarokotteen saamisesta merkitään, entä miten rokotus todennetaan? Kokosimme keskeiset kysymykset, joihin vastaavat erikoissuunnittelija Susanna Jääskeläinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sekä johtaja Pasi Pohjola sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Miten ja minne koronavirusta vastaan rokottaminen kirjataan?

Susanna Jääskeläinen: Rokote kirjataan sähköiseen potilastietojärjestelmään rokotettavan henkilön tietoihin rakenteisessa muodossa saman päivän aikana, kun rokote on annettu.

Rakenteisella muodolla tarkoitetaan, että jokaiselle tiedolle on oma kenttänsä, mihin kirjataan muun muassa rokotteen nimi, eränumerotieto ja rokotteen kauppanimi.

Tietoa ei siis saa kirjata vapaaseen tekstimuotoon “henkilölle xx annettu koronavirusrokote”.

Koronavirusrokotusten rakenteinen kirjaaminen sähköiseen potilastietojärjestelmään on edellytys sille, että rokotustiedot tallentuvat THL:n rokotusrekisteriin ja Kelan ylläpitämään potilastiedon arkistoon Kanta-palvelussa.

Kenen vastuulla rokotuksen kirjaaminen on?

Susanna Jääskeläinen: Rokotustoiminnasta vastaa kunta ja siihen kuuluu myös asianmukaisen tiedon huolehtiminen THL:n rokotusrekisteriin.

Kunnan tulee huolehtia siitä, että rokotuskirjauksia tekevä henkilöstö on asianmukaisesti koulutettu. Rokottaja voi olla eri henkilö kuin kirjaaja.

Rokotusten kirjaaminen on niiden vaikutusten seurannan kannalta yhtä tärkeää kuin rokottaminen. Valtioneuvosto antoi joulukuussa periaatepäätöksen, jonka mukaan rokottaminen tulee suunnitella siten, että rokotustiedot siirtyvät ajantasaisesti päivittäin THL:n rokotusrekisteriin.

Miten THL:n rokotusrekisteriä hyödynnetään?

Susanna Jääskeläinen: Tartuntatautilaki edellyttää, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos seuraa ja arvioi rokotusten toteutumista, tehoa ja turvallisuutta, ja tämän mahdollistaa tällä hetkellä valtakunnallinen rokotusrekisteri (siirryt toiseen palveluun).

Rokotusrekisteri on ollut käytössä useamman vuoden ja olemme saaneet siihen hyvin tietoa perusterveydenhuollosta eli neuvoloissa, kouluissa ja terveyskeskuksissa annetuista rokotuksista. 

Tietokatvetta on ollut yksityisellä sektorilla ja työterveyshuollossa annettavissa rokotteissa, mutta myös näistä tietoa tulee koko ajan paremmin.

Onko koronarokotusten kirjaaminen samankaltaista maailmanlaajuisesti?

Susanna Jääskeläinen: Maissa, joissa on ylipäätään mahdollista kirjata rokotuksia potilastietojärjestelmään, niin toki tähän pyritään. 

Mutta on köyhempiä maita, joissa ei ole tietojärjestelmiä tai tietoja ei pystytä hyödyntämään vastaavalla tavalla.

Millä keinoin voin todistaa saaneeni koronarokotteen?

Susanna Jääskeläinen: Rokotustiedot kirjataan henkilökohtaiseen rokotuskorttiin ja sähköiseen järjestelmään.

Koronarokotteen saajille annetaan mukaan paperi, jossa kirjataan rokotteen saantipäivä. Kyseessä ei kuitenkaan ole todistus vaan lähinnä muistutus.

Tällä hetkellä kansalainen voi katsoa Oma kanta -palvelusta, että on rokotuksen saanut, tai olla yhteydessä rokotuksen antaneeseen toimipaikkaan.

Pasi Pohjola: Tällä hetkellä koronarokotustodistuksiin liittyviä projekteja on maailmanlaajuisesti parisenkymmentä. Euroopan komission tavoitteena on lähtökohtaisesti löytää EU-tasoinen ratkaisu tähän kokonaisuuteen. Asia on vielä työn alla, tietääkseni päätöksiä ei ole vielä tehty.

Lähtökohta on, että koronarokotustodistus toimisi sähköisenä. Puhelimeeen ladattava sovellus lienee siihen luontevin ratkaisu. Täytyy myös huomioida tilanteet, joissa ihmisillä ei ole joko osaamista tai sen tyyppisiä välineitä, että tällaisen sovelluksen pystyisi lataamaan. Uskoisin, että suurelle massalle ratkaisu olisi sovelluspohjainen.

Tuleeko eri puolille maailmaa eri sovellukset?

Pasi Pohjola: Voi käydä niin, että jotkin maat tai maanosat ovat nopeampia sovelluskehityksessä. Myös lainsäädännössä on maiden välillä eroavaisuuksia.

Koska maailman terveysjärjestö WHO on asiassa aktiivinen, tavoitteena on, että erilaiset sovellukset kuitenkin toimisivat yhteen ja rokotustodistukset olisivat yhdenmukaisia.

Milloin sovelluspohjainen koronarokotustodistus saadaan käyttöön?

Pasi Pohjola: Tässä vaiheessa, kun rokotusmäärät ovat vielä pieniä, rokotustodistus ei ole niin akuutti. Luulen, että viimeistään siinä vaiheessa, kun kesää kohti mennään ja lomakausi lähestyy, sen tarve voi kasvaa. 

Suomessa on hyvä tilanne, sillä tiedot rokotuksista menevät sekä kansalliseen rokotusrekisteriin että Omakantaan, joten niillä on jo kansallinen paikka. Se helpottanee Suomen liittymistä kansainväliseen järjestelmään, jos sellainen tulee.

Rokotusten alkaminen kiihdyttää tarvetta miettiä ratkaisua, että mitä tehdään.